Suomisodassa

Tilasto

Juhlat

Myynti

Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta

Keskeiset taistelut Suomen itsenäisyydestä 1939 - 1945

Oheinen luettelo kertoo sanoin talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan päätapahtumat.

Talvisodan aikaisia tapahtumia 1939

Miehitettyään maaliskuussa 1936 demilitarisoidun Reininmaan sekä 12.3.1938 Itävallan ja 15.3.1939 Tšekkoslovakian. Saksa ryhtyy suunnittelemaan Puolan valtaamista.

31.03. Englanti ja Ranska takaavat Puolan itsenäisyyden. Heinäkuussa Stalin hyväksyy Meretskovin laatiman hyökkäyssuunnitelman Suomen valtaamiseksi 2-3 viikossa.

21.08. Maaliskuusta 1939 lähtien käydyt neuvottelut yhteistyöstä Neuvostoliiton, Englannin ja Ranskan kesken katkeavat.

23.08. Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkir-jassa osa Romaniaa (Bessarabia) ja osa Puolaa sekä Viro, Latvia ja Suomi katsotaan Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi.

01.09. Saksa hyökkää Puolaan.

03.09. Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle. Toinen maailmansota alkaa.

17.09. Neuvostoliitto aloittaa Puolan itäisten maakuntien miehittämisen.

27.09. Puola antautuu.

28.09. Neuvostoliiton ja Saksan raja- ja ystävyyssopimuksen yhteydessä siirretään Liettua Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi.

28.09.-10.10. Viro, Latvia ja Liettua sopivat tukikohtien luovuttamisesta Neuvostoliitolle ja solmivat avunantoso-pimukset.

05.10. Neuvostoliitto esittää Suomelle kutsun neuvotteluihin. Lokakuun alussa puna-armeija on hyökkäysvalmiina Leningradin sotilaspiirissä.

12.10. Suomessa määrätään yleinen liikekannallepano.

12.10.-13.11. Neuvottelut Moskovassa Suomen alueluovutuksista kolmeen otteeseen.

15.-17.11. Vorošilov antaa käskyn keskittää sotavoimia ja varautua hyökkäykseen Suomeen.

26.11. Neuvostoliitto väittää Suomen ampuneen Mainilan laukaukset.

28.11. Neuvostoliitto sanoo yksipuolisesti irti maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen vuodelta 1932, jota oli vuonna 1934 pidennetty jatkumaan vuoteen 1945.

29.11. Neuvostoliitto katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen.

30.11. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen klo 6.50. Talvisota alkaa.

30.11.- 01.12. Cajanderin hallitus eroaa ja Rytin hallitus aloittaa. Sen päätehtäväksi tulee rauhanomaisten suhteit-ten palauttaminen Neuvostoliittoon.

01.12. Neuvostoliittoon perustetaan Kuusisen (Terijoen) hallitus. Kuusisen kansanarmeija oli perustettu jo marraskuun puolivälissä tehtävänään marssia Helsinkiin.

02.12. Suomen hallitus pyytää Ruotsia toimimaan välittäjänä rauhanneuvotteluissa.

04.12. Molotov torjuu Suomen neuvottelutarjouksen.

14.12. Kansainliitto tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen ja erottaa sen jäsenyydestään sekä kehottaa auttamaan Suomea.

16.12. Päämaja vahvistaa ohjeen kaatuneiden lähettämisestä ensisijaisesti kotiseuduilleen haudattaviksi.

19.12. Liittoutuneiden ylimmän sotaneuvoston kokouksessa esitetään, että Suomeen lähetettäisiin sotatarvikkeiden lisäksi avustusretkikuntia.

JoulukuussaStalin sanoo, että Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, joten heidät on helppo siirtää muualle.

Joulukuussa Neuvostojoukkojen eteneminen pysäytetään.

Joulukuussa Hitler käynnistää suunnittelun maihinnoususta Norjaan.

Talvisodan aikaisia tapahtumia 1940

08.01. Tanner antaa Wuolijoelle tehtäväksi rauhantunnustelun Kollontain välityksellä.

29.01. Molotov ilmoittaa Neuvostoliiton olevan valmis keskustelemaan rauhasta Ryti-Tannerin hallituksen kanssa. Kreml luopuu Kuusisen nukkehallituksesta.

05.02. Neuvostoliitto hylkää Suomen rauhanehdotuksen.

05.02. Länsiliittoutuneiden korkein sotaneuvosto hyväksyy suunnitelman Suomen auttamiseksi. Toiminta rajoittuisi Pohjois-Suomen puolustamiseen.

12.02. Suomen hallitus saa Neuvostoliiton rauhanehdot.

13.02. Ruotsi kieltäytyy antamasta aseellista apua ja varoittaa Suomea esittämästä avunpyyntöä länsiliittou-tuneille.

20.02. Hitlerin määräyksestä kenraali von Falkenhorst aloittaa yksityiskohtaisen suunnittelun Tanskan ja Nor-jan valtaamiseksi.

22.02. Göring välittää Kivimäelle Saksan terveiset.

23.02. Suomen hallitus saa Neuvostoliiton täsmälliset rauhanehdot. Länsivaltain avuntarjous on aivan ilmeisesti vaikuttamassa Neuvostoliiton rauhantahtoon.

27.02. Neuvostoliitto toistaa rauhanehtonsa.

28.02. Länsivallat lupaavat lähettää Suomeen 10.000 sotilasta huhtikuussa.

28.02. Kivimäki tuo Suomen hallituksen istuntoon Saksan kehotuksen tehdä rauha ja epämääräisiä vihjauksia mahdollisuudesta myöhempään rajojen tarkistukseen.

28.02. Hitler hyväksyy von Falkenhorstin laatiman suunnitelman.

29.02. Suomen hallitus päättää ryhtyä rauhanneuvotteluihin.

01.03. Länsivallat lupaavat lähettää Suomen avuksi 50.000 miestä ja ilmavoimia, jos Suomi pyytää niitä ennen 5.3. (jatkettiin 12.3. saakka).

02.03. Ruotsi ja Norja ilmoittavat, että ne eivät hyväksy em. joukkojen kauttakulkua Suomeen.

08.03. Rauhanneuvottelut alkavat Moskovassa.

09.03. Länsivallat tarjoavat 57.000 miehen lähettämistä Suomen avuksi. Niistä 15.000 olisi perillä kolmen viikon kuluessa.

11.03. Suomen hallitus hyväksyy rauhanehdot.

13.03. Rauhansopimus allekirjoitetaan Moskovassa klo 01.00 ja se astuu voimaan samana päivänä klo 11.00. Talvisota päättyy.

15.03. Suomen eduskunta ratifioi rauhansopimuksen.

Tärkeimpiä Talvisodan taistelupaikkoja: Summa, Taipale, Laatokan koillispuoli, Kollaa, Tolvajärvi, Kuhmo, Suo-mussalmi, Salla ja viime vaiheessa Viipurinlahti.

Talvisodan henki

Tapahtumia 1940

22.03. Suomen armeijan johto kokoontuu ensimmäistä kertaa suunnittelemaan uutta puolustuslinjaa.

09.04. Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa.

14.-17.04. Stalin järjestää sotapäälliköilleen kokouksen, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti Talvisodan kokemuksia.

10.05. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen. Aselepo Ranskan kanssa 22.6. Alkukesällä 1940 Timošenko ja Meretskov laativat suunnitelman Suomen valtaamiseksi syksyllä 1940 tai talvella 1940/41.

15.-17.06. Neuvostoliitto miehittää Baltian maat.

28.06.-01.07. Neuvostoliitto miehittää Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan. Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvista maista on tämän jälkeen enää Suomi miehittämättä.

30.06. Molotov toteaa, että Baltian maat – Suomi mukaan luettuna – tulevat liitettäviksi neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.

Kesä- joulukuussa Neuvostoliitto painostaa ulko- ja sisäpoliittisesti Suomea: mm. neuvostoliittolaiset ampuvat alas Kaleva-lentokoneen, Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura järjestää jatkuvasti mellakoita, Petsamon nikkelistä kiistellään, Neuvostoliitto keskittää sotajoukkojaan Suomen rajalle ja suunnittelee sotatoimia Suomea vastaan, se puuttuu presidentin vaaliin ja hallituksen henkilövalintoihin.

Kesä- heinäkuussa Saksa valmistelee maihinnousua Englantiin, mutta samanaikaisesti alkaa kypsyä ajatus hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.

Kesäkuun lopulla aloitetaan Berliinissä Suomen ja Saksan väliset kauppaneuvottelut. Niissä päädytään maamme kannalta hyviin tuloksiin ja saksalaiset vihjaavat sodan mahdollisuudesta Neuvostoliittoa vastaan.

19.-27.07. Saksalainen tohtori Weissauer vierailee Suomessa ja tutkii, kuinka suomalaiset suhtautuisivat, jos Saksan ja Neuvostoliiton välillä syntyisi konflikti. Hän tapaa mm. Rytin ja Mannerheimin. Heinäkuussa Hitler tarjoaa radiopuheessaan rauhaa Britannialle, joka Churchillin johdolla torjuu ehdotuksen. Heinäkuun lopulla Auswärtiges Amtin saamat tiedot osoittavat Neuvostoliiton valmistelevan hyökkäystä Suomeen.

21.07. Viron, Latvian ja Liettuan parlamentit julistavat maansa sosialistisiksi neuvostotasavalloiksi.

29.-31.07. Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon ja olettaa Suomen olevan siltä itseltään asiaa tiedustelematta siinä mukana.

01.08. Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia. Suomen tulevaisuus näyttää synkältä.

03.-06.08. Latvia, Liettua ja Viro liitetään Neuvostoliittoon.

08.08. Mannerheim vaatii osittaista liikekannallepanoa, johon hallitus ei suostu. Valmiutta armeijan piirissä kuitenkin tehostetaan.

18.08. Veltjensin välityksellä Saksa ehdottaa Suomelle joukkojensa kauttakulkusopimusta maamme läpi Saksan hallussa olevaan Pohjois-Norjaan. Vastikkeeksi Suomelle luvataan asetoimituksia Saksasta.

19.08. Mannerheim ilmoittaa myönteisen vastauksen Saksan tarjoukseen. Vastauksesta tietävät todennäköi-sesti myös Ryti, Walden, Witting,Tanner ja Paasikivi.

Elokuussa Neuvostoliitto nostaa sotajoukkojensa määrän Suomen rajoilla nopeasti taisteluvahvuuteen ja valmistautuu hyökkäykseen. Neuvostosotilasjohto tiedottaa, että Suomi liitetään pian Neuvostoliittoon.

06.09. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauttakulkusopimus Hankoon allekirjoitetaan.

09.09. Suomalainen upseeriretkikunta matkustaa Berliiniin ja tutustuu länsirintaman taistelupaikkoihin.

12.09. Saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimuksen teknillinen pöytäkirja allekirjoitetaan.

18.09. Puolustusministeri, marsalkka Timoshenko ja yleisesikunnan päällikkö, armeijakenraali Meretskov allekirjoittavat asiakirjan, joka sisältää seikkaperäisen sotasuunnitelman Suomen valtaamiseksi. Syyskuussa yleisesikunta antaa Leningradin sotilaspiirille käskyn lyödä Suomen armeija ja vallata maa.

21.09. Ensimmäiset saksalaiset kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.

22.09. Teknillinen sopimus vahvistetaan Saksan ja Suomen valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.

23.09. Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.

26.09. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.

01.10. Saksan ja Suomen välillä allekirjoitetaan asehankintasopimus.

23.-26.10. Saksan lähetystö pyytää ja saa tietoja Suomen puolustusvalmiudesta ja erityisesti Pohjois-Suomen maastosta ja sotilaallisista laitteista.

12.-13.11. Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.

22.11. Uusi laajennettu saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.

25.11. Neuvostoliitto vaatii Saksaa poistamaan Suomesta kaikki joukkonsa. Saksa ei anna vastausta.

16.12. Talvela tapaa Halderin ja Göringin. Saksalaiset ehdottavat Saksan ja Suomen yleisesikuntien yhteis-neuvotteluja. Keskustellaan Saksan hyökkäysvalmiudesta.

18.12. Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Siinä saksalaiset hyökkäisivät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon ja Suomen rooli olisi sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Laatokan molemmin puolin sekä Hankoon.

19.12. Ryti valitaan Suomen presidentiksi.

Tapahtumia 1941

03.01. Rangellin hallitus muodostetaan.

30.-31.01. Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.

13.02. Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.

14.02.-03.03. Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen. Tarkoituksena on valmistella sotilaallisia operaatioita Pohjois-Suomessa ja tunnustella sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia.

22.02. Hitler suostuu suomalaisten ottamiseen SS-joukkoihin.

12.03. Suomi sallii SS-joukkojen värväyksen. Värväys alkaa 21.4. Ensimmäinen erä lähtee Saksaan 6.5. Kaikkiaan värväytyy 1.407 vapaaehtoista. Suomalaisista kaatuu tai katoaa 269.

06.04. Saksa aloittaa hyökkäyksen Balkanille.

23.04. Kreikka antautuu. Toukokuun kuluessa Saksa turvaa idän sotaretkensä eteläisen sivustan.

30.04. Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.

25.05.-15.06. Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan eri sektoreilla.

07.-21.06. Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse.

15.06. Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.

17.06. Suomen pääesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.

18.06. Saksalaisjoukkojen marssi Rovaniemeltä kohti rajaa alkaa.

22.06. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon klo 02.30.

22. ja 25.06. Neuvostoliiton koneet pommittavat Suomen aluetta. Rajaloukkauksia tapahtuu.

25.06. Rangell ilmoittaa Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa.

26.06. Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen.

29.06. Saksalaiset aloittavat hyökkäyksen Petsamon kautta kohti Muurmanskia.

12.07. Iso-Britannia ja Neuvostoliitto allekirjoittavat yhteistyösopimuksen Moskovassa.

Heinäkuun alussa suomalaisten hyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa. Tämän jälkeen siirrytään asemasotaan.

01.08. Suomen hallitus katkaisee diplomaattisuhteet Englantiin.

02. 08. Yhdysvallat aloittaa sotamateriaalitoimitukset Neuvostoliittoon.

04.08. Stalinin kirje Rooseveltille. Siinä on rauhantarjous Suomelle.

27.10. Yhdysvallat varoittaa Suomea katkaisemasta Muurmannin rataa, sillä se johtaisi välirikkoon. Loka- marraskuussa saksalaisten hyökkäys pysähtyy Moskovan porteille. Leningrad jää piiritysasteelle.

06.12. Presidentti Rytin julistuksella palautetaan Moskovan rauhassa menetetyt alueet Suomelle.

06.12. Englanti julistaa sodan Suomelle.

08.12. Japani julistaa sodan Yhdysvalloille.

11.12. Saksa ja Italia julistavat sodan Yhdysvalloille.

Joulukuussa Suomen Berliinin-lähettiläs Kivimäki vieraillessaan Rytin luona ottaa ensi kerran esille Suomen irrottamisen sodasta syynä Saksan sotilaallinen menestymättömyys ja epäedulliset tiedot Saksan sotatalouden mahdollisuuksista.

Tapahtumia 1942

Heinäkuussa Saksa saavuttaa laajimman valtausalueensa.

Elokuussa Suomen Talvisodassa menettämille alueille on palannut 280.000 evakkoa.

27.08. Neuvostojoukot aloittavat voimakkaan hyökkäyksen Laatokan eteläpuolella.

05.11. Saksalaiset joukot lyödään El Alameinissa.

07.11. Liittoutuneet nousevat maihin Marokossa ja Algeriassa.

22.11. Saksalaiset joutuvat saarroksiin Stalingradissa.

06.12. Ribbentrop torjuu Rytin ehdotuksen Suomen ja Neuvostoliiton erillisrauhasta.

Tapahtumia 1943

15.-18.01. Leningradin saartorengas murenee, ja neuvostojoukot valtaavat Pähkinälinnan.

02.02. Saksalaiset antautuvat Stalingradissa. Sotamarsalkka Paulus oli antautunut jo 31.1.Sodassa tapah-tuu lopullinen käänne.

Helmikuussa Suomen poliittinen ja sotilasjohto päätyvät tulokseen: Suomen on pyrittävä irti sodasta. Vaikeutena on irtautuminen Saksasta.

15.02. Ryti valitaan uudelleen presidentiksi.

05.03. Linkomiehen hallitus nimitetään.

20.03. Yhdysvallat tarjoaa palveluksiaan rauhan aikaansaamiseksi.

24.03. Ramsay tiedustelee rauhanneuvottelujen pohjaa Yhdysvalloilta. Molotov ilmoittaa ankarat minimiehdot, mutta yksinomaan Yhdysvalloille tiedoksi.

26.03. Ramsay tiedustelee Ribbentropilta Saksan kantaa erillisrauhasta. Vastaus on jyrkän kielteinen.

10.04. Suomen hallitus torjuu Yhdysvaltain palvelukset.

26. 05. Saksan Helsingin-lähettiläs von Blücher toteaa, että Saksan ja Suomen välillä ei ollut syntynyt liittoa, mutta maiden välillä oli syntynyt erityissuhde, aseveljeys.

10.07. Liittoutuneet nousevat maihin Sisiliassa.

03.09. Italia antautuu.

20.11. Kollontai tekee rauhanaloitteen.

28.11.-01.12. Kolmen suuren huippukokous Teheranissa sopii maihinnoususta Pohjois-Ranskaan ja samalla sinetöi Stalinin etenemisen Euroopassa pitkälle länteen.

Tapahtumia 1944

06.-08.02. Mannerheim ilmoittaa mielipiteenään eräille hallituksen jäsenille ja presidentti Rytille, että Saksa tulee häviämään sodan.

16. 02. Hitler antaa määräyksen valmistella Ahvenanmaan ja Suursaaren valtauksia sekä joukkojen siirtoja pohjoisessa siltä varalta, että Suomi irrottautuisi sodasta.

01.-29.02. Rauhanneuvotteluja tuloksetta. Helmikuun 6/7.,16/17. ja 26/27. Neuvostoliiton suurpommitukset Helsinkiin.

17.03. Suomi pyytää Tukholman välityksellä varmat tulkinnat rauhanehdoista keskustelujen pohjaksi.

19.03. Neuvostoliitto ilmoittaa hyväksyvänsä Suomen valtuutettujen lähettämisen Moskovaan.

27.-29.03. Paasikivi ja Enckell neuvottelevat Moskovassa rauhanehdoista.

15.04. Rauhanneuvottelut katkeavat.

06.06. Normandian maihinnousu.

09.06. Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen Kannaksella.

19.06. Presidentti Rytin suostumuksella Mannerheim pyytää apua Saksalta.

20.06. Viipuri menetetään.

21.-23.06. Suomi tiedustelee rauhanehtoja. Neuvostoliitto vaatii täydellistä antautumista.

22.06. Ribbentrop saapuu ennalta ilmoittamatta Suomeen vaatimaan ehdotonta sitoutumista Saksan liittolaiseksi.

25.06. Neuvostoliiton suurhyökkäys Valko-Venäjällä. Heinäkuussa saksalaiset jäävät saarroksiin Baltiassa.

26.06. Ryti lähettää omissa nimissään Ribbentropin välityksellä Hitlerille kirjeen, jossa hän sitoutuu sodan jatkamiseen Saksan rinnalla loppuun saakka ja turvaa siten Saksan sota-avun Suomelle. Tämän ns. Ribbentrop-sopimuksen syntyyn olivat voimakkaasti vaikuttamassa pääministeri Linkomies ja marsalkka Mannerheim.

30.06. Yhdysvallat katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen. Kesä- heinäkuussa Kannaksen perääntymisvaiheen jälkeen käydään ankaria taisteluja Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa, Äyräpää-Vuosalmella ja vielä elokuussa Ilomantsissa.

12.07. Neuvostoliitto keskeyttää hyökkäyksen Kannaksella. Se siirtää joukkojaan Saksan rintamalle. Linjat vakiintuvat.

12.-14.07. Neuvostoliitto ilmoittaa Kollontain välityksellä olevansa valmis keskustelemaan rauhasta, jos Suomi tekee aloitteen.

20.07. Murhayritys Hitleriä vastaan.

31.07. Ryti luopuu presidentin tehtävistä.

04.08. Eduskunta nimittää Mannerheimin presidentiksi.

08.08. Presidentti nimittää uuden hallituksen tavoitteena rauha.

15.08. Liittoutuneiden maihinnousu Etelä-Ranskassa.

24.08. Eduskunta hyväksyy rauhansuunnitelman ja irtisanoutuu Ribbentrop-sopimuksesta.

24.08. Mannerheim lähettää Hitlerille kirjeen, jossa hän ilmoittaa päätöksestään irrottaa Suomi sodasta.

25.08. Pariisi vapautuu saksalaisista.

29.08. Neuvostoliitto ilmoittaa ennakkoehdot rauhanneuvotteluille. Elo- syyskuussa käynnistyy asekätkentä.

01.09. Mannerheim esittää Stalinille vihollisuuksien lopettamista.

02.09. Suomen eduskunta hyväksyy Neuvostoliiton asettamat välirauhan ennakkoehdot ja katkaisee yhteistyön Saksan kanssa.

03.09. Neuvostoliitto suostuu aselepoon.

04.09. Suomen joukot lopettavat taistelutoimet klo 07.00, Neuvostoliitto lopettaa ne seuraavana päivänä klo 07.00 ja aselepo astuu voimaan.

06.09. Suomen rauhanvaltuuskunta matkustaa Moskovaan neuvottelemaan välirauhanehdoista.

19.09. Välirauhansopimus allekirjoitetaan. Pariisin rauhansopimus allekirjoitetaan 10.2. 1947. Suomi ratifioi sen 18.4.1947 ja Neuvostoliitto 29.8.1947. Rauhansopimus astuu voimaan 26.9.1947.

22.09. Liittoutuneiden valvontakomission ensimmäiset neuvostoliittolaiset jäsenet saapuvat Suomeen. Komissio poistuu maastamme syyskuussa 1947.

Lapin sotaan liittyviä tapahtumia 1944

04. ja 19.09. Neuvostoliiton ja Suomen aselepo- ja välirauhansopimusten mukaan Suomen on riisuttava saksalaiset joukot aseista 15.9. jälkeen. Tässä tehtävässä neuvostohallitus antaa Suomelle apua.

11.09. Päämajan toimesta aloitetaan salassa julkisuudelta Rovaniemellä neuvottelut saksalaisten kanssa taistelujen välttämiseksi. Tarkoituksena on sopia saksalaisten vetäytymisaikataulusta ja ”valesodasta”.

15.09. Etelä-Suomi tyhjenee saksalaisista joukoista ilman taistelutoimia. Saksalaiset yrittävät vallata Suursaaren. Neuvostoliitto kiirehtii saksalaisten poistamista. Myöhemmin sen joukot ylittävät Suomen rajan Suomussalmella, Kuusamossa ja Ivalossa.

19.09. Pohjois-Suomen evakuointi alkaa.

20.09. Mannerheim tekee päätöksen sodan aloittamiseksi maassa olevia saksalaisia vastaan. Syyskuun lopulla kenraaliluutnantti Siilasvuo laatii suunnitelman taistelujen aloittamisesta maihinnousulla Kemin-Tornion alueelle. Suunnitelma saa jyrkän kiellon päämajan operatiiviselta osastolta.

28.-30.09. Vähäisiä yhteenottoja Pohjois-Suomessa saksalaisten kanssa.

30.09. Neuvostoliitto jättää valvontakomission välityksellä uhkavaatimuksen sotatoimista saksalaisten poistamiseksi Suomesta. Suomea uhkaa neuvostojoukkojen tulo maahan.

30. 09. Mannerheim soittaa illalla miehitysuhasta huolestuneena Siilasvuolle, joka ilmoittaa, että ”huomenna paukkuu”.

01.10. Varsinaiset taistelut saksalaisia vastaan alkavat suomalaisjoukkojen maihinnousulla Tornioon.

02.10. Saksalaiset katsovat olevansa sotatilassa suomalaisten kanssa.

09.10. Rendulic määrää, että kostoksi suomalaisten toiminnasta kaikki valtion Rovaniemellä omistamat rakennukset poltetaan.

13.10. Saksalaiset antavat käskyn tuhota kaikki asuinrakennukset Lapissa.

18.11.-04.12. Suomi kotiuttaa joukkojaan Pohjois-Suomesta. Saksalaisjoukot jäävät asemiin Käsivarren tunturimaastoon.

Lapin sotaan liittyviä tapahtumia 1945

01.03. Hallitus toteaa, että Suomen ja Saksan välillä on vallinnut sotatila 15.9.1944 lähtien, jolloin saksalaisten hyökkäys Suursaarta vastaan tapahtui.

27.04. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomesta Norjan puolelle. Lapin sota päättyy.

Sanasto ja keskeiset termit

Sankarihaudalla kunniavartio ja lippurivistö kaatuneiden muistopäivänä

Helsingin pitäjän sankarihaudalla vainajien muistoa kunnioittavat seppelein ja kukkalaittein seurakunnat, kaupunki, veteraani- ja maan-puolustusjärjestöt sekä lukuisat vapaaehtoisjärjestöt.

Veteraanipaasi Tikkurilassa kertoo sotavuosista

Tikkurilan vanhan rautatieaseman viereiseen puistoon VETRES - järjestöt pystyttivät muistokiven eli veteraanipaaden. Se paljastettiin kansallisena veteraanipäivänä 27.4.1995.

Veteraanipaaden on suunnitellut arkkitehti Kalevi Karlsson, ja sen toteutti taiteilija Ari Laitila. Kiveen on veistetty kohonumeroin seitsemän vuosilukua vuodesta 1939 vuoteen 1945. Noina kaikkina vuosina Suomi joutui käymään sotaa.